MikaKovin Olevaisen luonteesta Todellisuus on olemassa

Tutkijat varoittavat TTIP vaikutuksista

Tutkijat varoittavat: KAUPPASOPIMUS VAARANTAISI DEMOKRATIAN

 

Julkilausuman on allekirjoittanut 49 suomalaista tutkijaa. Mukana ovat muiden muassa professorit Risto Alapuro, Martin Fougère, Martti Koskenniemi, Heikki Patomäki ja Teivo Teivainen.

 

Euroopan unionin ja Yhdysvaltain vapaakauppasopimus heikentäisi demokratiaa sekä työntekijöiden oikeuksia, kuluttajansuojaa ja ympäristönsuojelua, suomalaistutkijoiden joukko varoittaa.

EU ja Yhdysvallat neuvottelevat parhaillaan TTIP-vapaakauppasopimuksesta, joka toteutuessaan siirtäisi valtaa kansalaisilta yrityksille ja juristieliitille.

Joukko suomalaisia tutkijoita vaatii julkilausumassa, että komission mandaatti neuvotella TTIP-sopimuksesta (Transatlantic Trade and Investment Partnership) avattaisiin. Lisäksi he peräänkuuluttavat suomalaispäättäjiä tekemään kaikkensa kauppaneuvottelujen läpinäkyvyyden lisäämiseksi.
_____________

Tuo vaatimus tarkoittaa, että neuvottelijat eivät voisi edetä mihinkään lopputilaan ilman, että tekstit saatetaan julkisiksi ja niihin voidaan kansalaiskeskustelussa tehdä muutoksia, poistoja tai lisäyksiä, sen mukaan miltä niihin tarkka perehtyminen antaa tälle aihetta ja näitä asiallisia muutoksia vaatii.
_____________

– Näkemyksemme mukaan TTIP:n kautta siirretään Suomen eduskunnalle ja viranomaisille kuuluvaa julkista valtaa Suomen ulkopuolelle, pienelle kansainväliselle juristieliitille. Epäilemme myös, että TTIP:n taloudellisia hyötyjä Suomelle on yliarvioitu, tutkijat kirjoittavat julkilausumassaan.

Allekirjoittajien mukaan suunniteltu investointisuoja rajoittaisi merkittävästi kansalaisten vapautta päättää julkisen vallan käytöstä ja lainsäädännöstä. Sopimuksella annettaisiin ulkomaisille sijoittajille oikeus hakea valtioilta korvauksia, mikäli kansallista lainsäädäntöä muutetaan yritysten voittojen kannalta epäedulliseen suuntaan.

Julkilausumassa arvostellaan voimakkaasti myös välimiesmenettelyä. Tutkijoiden mukaan Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden pitkälle kehittyneet tuomioistuinlaitokset ovat täysin kykeneviä käsittelemään ulkomaisista sijoituksista aiheutuvia riitoja. Välityselinten päätökset taas vaihtelevat niiden kokoonpanosta riippuen.

– TTIP-sopimukseen suunniteltu kaupallinen välimiesmenettely on täysin sopimaton punnitsemaan niitä yhteiskunnallisia arvoja, joiden nojalla julkista valtaa käytetään. Mutta ehdotus on myös sijoittajien suojaamisen näkökulmasta tarpeeton tai jopa haitallinen, julkilausumassa sanotaan.

Lisäksi sopimuksen taloudellisen hyötyjen laskeminen uskottavasti on tutkijoiden mukaan mahdotonta, ja esimerkiksi sijoitussuojan merkityksestä investointien määrään ollaan tutkijoiden keskuudessa täysin erimielisiä.

Sopimusneuvottelut ovat keväällä edenneet tekstipohjaiseen neuvotteluun, ja ne pyrittäneen päättämään vuonna 2016. Virallisen prosessin mukaan EU:n jäsenvaltiot tai Euroopan parlamentti eivät enää voi asettaa neuvotteluille ehtoja vaan ainoastaan hyväksyä tai hylätä valmiin sopimuksen.

Julkilausuman on allekirjoittanut 49 suomalaista tutkijaa. Mukana ovat muiden muassa professorit Risto Alapuro, Martin Fougère, Martti Koskenniemi, Heikki Patomäki ja Teivo Teivainen.

OTE TUTKIJOIDEN JULKILAUSUMASTA:

”Vaikka tulli- ja sertifiointikäytäntöjen muodollisuuksien keventäminen ja harmonisoiminen on kannatettavaa, olemme TTIP-neuvotteluista hyvin huolestuneita.  

Erityisesti olemme huolissamme sopimuksen mahdollisista vaikutuksista demokratiaan sekä työntekijöiden oikeuksiin, kuluttajasuojaan ja ympäristönsuojeluun. Näkemyksemme mukaan TTIP:n kautta siirretään Suomen eduskunnalle ja viranomaisille kuuluvaa julkista valtaa Suomen ulkopuolelle, pienelle kansainväliselle juristieliitille. Epäilemme myös, että TTIP:n taloudellisia hyötyjä Suomelle on yliarvioitu.

TTIP-sopimus ja erityisesti siihen liittyvä investointisuoja heikentäisivät demokratiaa ja kansalaisten oikeuksia samalla vahvistaen monikansallisten yhtiöiden oikeuksia. Demokraattisissa yhteiskunnissa kansalaisilla tulee olla vapaus päättää julkisen vallan käytöstä ja muuttaa lainsäädäntöä olosuhteiden ja tarpeiden mukaan. Suunniteltu investointisuoja rajoittaisi merkittävästi tätä vapautta. Sillä annettaisiin ulkomaisille sijoittajille oikeus hakea valtioilta korvauksia, mikäli kansallista lainsäädäntöä muutetaan yritysten voittojen kannalta epäedulliseen suuntaan. 

Esimerkiksi Suomen kaivoslakien päivittäminen olisi vaikeampaa, jos sopimus olisi jo allekirjoitettu: mikäli lakimuutokset lisäisivät yhdysvaltalaisyritysten ympäristövastuita, voisi Suomen valtio joutua maksumieheksi. Käytännössä on myös jo nähty, että esimerkiksi terveydenhuoltoalan ja finanssialan ulkomaiset sijoittajat mielellään käyttävät välimiesmenettelyä, mikäli ne eivät ole tyytyväisiä toimintavaltionsa viranomaisen päätöksiin.

TTIP-sopimukseen suunniteltu kaupallinen välimiesmenettely on täysin sopimaton punnitsemaan niitä yhteiskunnallisia arvoja, joiden nojalla julkista valtaa käytetään. Mutta ehdotus on myös sijoittajien suojaamisen näkökulmasta tarpeeton tai jopa haitallinen. Päätöksien ennakoitavuus on heikko – kokemukset ovat osoittaneet, että samoilla faktoilla on välimieselimissä tehty erilaisia päätöksiä, välityselimen kokoonpanosta riippuen. Sovellettavat säännöt ovat yleisiä ja tulkinnanvaraisia. Menettely luotiin aikanaan kolonialismia ja itsenäistymistä seuranneen kansallistamisaallon jälkikuohuissa, vaihtoehdoksi itsenäistyneiden kehitysmaiden politisoituneille tuomioistuimille. 

Vastaavaa menettelyä ei tarvita tänä päivänä Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä. Maiden pitkälle kehittynyt tuomioistuinlaitos on täysin kykenevä käsittelemään ulkomaisista sijoituksista aiheutuvia riitoja.

Lisäksi olemme huolissamme TTIP-sopimuksen vaikutuksista ympäristönsuojeluun, työntekijöiden oikeuksiin ja kuluttajasuojaan. TTIP-sopimuksella on periaatteessa tarkoitus vain vähentää erilaisesta sääntelystä ja sääntelykulttuurista johtuvia kaupanesteitä. Näkemyksemme on, että sääntelyn tasoa ja tehokkuutta on kuitenkin vaikea erottaa sääntelyn muodoista ja kulttuurista. Sääntelymuotojen ja -kulttuurin harmonisoiminen sääntelyä kaihtavan Yhdysvaltojen kanssa aiheuttaisi EU:lle paineita madaltaa ympäristönsuojelua, työntekijöiden oikeuksia ja kuluttajasuojaa. Vähintään harmonisoiminen hankaloittaisi kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä ympäristösääntelyä. Ympäristönsuojan vahvistamiseksi on järkevää säilyttää oikeus myös uudenlaisten ohjausmekanismien ja kannustimien kehittämiseen.

TTIP-neuvotteluita on Suomessa perusteltu ennen muuta taloudellisilla hyödyillä. Sopimuksen taloudellisen hyötyjen laskeminen uskottavasti on kuitenkin mahdotonta. Esimerkiksi sijoitussuojan merkityksestä investointien määrään ollaan tutkijoiden keskuudessa täysin erimielisiä. Parhaatkin tieteelliset mallit perustuvat lukuisille olettamuksille, jotka heijastavat puutteellisesti reaalimaailmaa. 

Kukaan ei uskottavasti voi väittää tietävänsä, miten monet tuhannet taloudelliset toimijat reagoisivat TTIP-sopimukseen ja toisiinsa. TTIP:n talouskasvulupauksien hataruus on myös osoitettu tutkijoiden toimesta[1]. Esimerkiksi de Villen ja Silés-Brüggen julkaisemassa kirjoituksesta käy ilmi, että arviot sopimuksen mahdollisista taloudellisista hyödyistä perustuvat turhan optimistisille lähtöoletuksille.

Katsommekin, että EU:lla ja Suomella on TTIP-neuvotteluissa puolustettavinaan tärkeitä demokratiaan ja julkisen vallan perustehtävien suojaamiseen liittyviä tavoitteita. Toistaiseksi esimerkiksi ympäristönsuojeluun, työ- ja kilpailulainsäädäntöön tai esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyviä näkökohtia ei neuvotteluissa ole otettu riittävän hyvin huomioon.  

Siksi vaadimmekin vähintään neuvottelumandaatin avaamista. Koska julkinen keskustelu on tuonut esiin uutta tietoa mandaatin määrittelyn jälkeen, on sen uudelleenmäärittely perusteltavissa. Ennen kaikkea on uudelleenmääriteltävä investointisuojaan sekä sääntelyyn liittyviä tavoitteita, mutta asianosaisia tulee kuulla laajalti muissakin neuvottelukysymyksissä, koska sopimuksen eduista ja haitoista ei ole todellista selvyyttä.

Lisäksi peräänkuulutamme, että suomalaispäättäjät tekisivät kaikkensa kauppaneuvottelujen läpinäkyvyyden lisäämiseksi (mukaan lukien CETA). Kauppasopimuksissa tehdään poliittisia ja eettisiä valintoja, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia yhteiskuntaamme ja talouteemme. Näistä valinnoista pitää keskustella avoimesti, yhdessä kansalaisten, yritysten ja tutkijoiden kanssa.” 

Neuvotteluiden kulusta lyhyesti:

EU:n jäsenvaltiot ja europarlamentti antoivat komissiolle TTIP-neuvottelumandaatin kevät-kesällä 2013. Keväällä 2014 neuvottelut ovat siirtyneet yleisemmästä vaiheesta tekstipohjaiseen neuvotteluun. Neuvotteluita käydään nopealla aikataululla, ja ne pyrittäneen päättämään vuonna 2016, ennen presidentti Obaman presidenttikauden loppua. Virallisen prosessin mukaan jäsenvaltiot tai europarlamentti eivät enää voi asettaa neuvotteluille ehtoja vaan ainoastaan hyväksyä tai hylätä valmiin sopimuksen.

Lainattu ja osin muokattu Taloussanomien artikkelista.

Toimittanut: Mika Kovin. 12.11.14.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

29Suosittele

29 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Erittäin tärkeä aihe, mutta ei taida paljon tuulta purjeisiin saada. Nämä on niitä viimeisiä nauloja arkkuun.

Suomen pinta-alasta Belgian kokoinen alue kaivostoiminnan alla tavalla tai toisella. Suomi putsataan kehitymaiden tavoin lopullisesti tuon mukana. Avaa upean busineksen myös pohjavesiin Onnea taas Suomi!

Ensio Piiroinen

Niin. Tämä näyttäisi olevan se viimeinen vaihe kun Valtion hallinnosta, tai sanotaanko ennemminkin, demokratiasta, siirrytään yksityisten instituutioiden ja suuryrityritysten valtaan. Kannatan kyllä kauppaa, mutta tämä sopimus ei ole selvästikään pelkkä kauppasopimus, itse asiassa emme edes tiedä mistä kaikesta siellä ollaan sopimassa, mikä on erittäin huolestuttavaa. Joko edustajiamme vedätetään ihan täysillä, tai he eivät tiedä, mistä tässä oikeasti on kysymys.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Pankaa kaikki tämä kirjoitus jakoon!
Kiitos hyvästä kirjoituksesta!

Sinulla on varmaan paljon muitakin kirjoituksia? Tämähän oli vissiin Sinun ensimmäinen blogisi täällä?
Kirjoitus on kyllä niin tasokas, että jään odottamaan lisää!

Henry

Käyttäjän MikaKovin kuva
Mika Kovin

On tämä jo neljäs. Eräs niistä oli "Todellisuuden kosto". Etsivä löytää.

Käyttäjän MikaKovin kuva
Mika Kovin

Hyviä linkkejä Juhalla! Kannattaa katsoa.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Olin eilen mielensoituksessa Oulussa tätä vapaakauppasopimusta vastaan.
Heikki Patomäki puhui keskustelutilaisuudessa jälkeenpäin.

Muutkin puheenvuorot olivat hyviä. Ihmisten silmät aukesivat.
Suuryhtiöillä on jo nyt liikaa valtaa Suomessa.

Tällä tarkoitan eritoten kaivosyhtiöitä.
Jos tämä sopimus astuisi joskus voimaan Suomessa täysi helvetti olisi irti.

Ensio Piiroinen

Hyvää kamaa kiitos. Käyn noita läpi seuraavan parin päivän aikana ajan kanssa.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Hyvä kirjoitus. Tutkijoiden lausunto sisältää painavaa asiaa ja on ehkäpä Suomen viimeinen hätähuuto. Siis siinä mielessä, että Suomi muuttuu todella kehitysmaaksi aika pian. Esimerkiksi makea vesi myydään alihintaan ulkomaisille sijoittajille ja me suomalaiset maksamme ainakin kaksikymmenkertaista hintaa nykyiseen verrattuna.

Kokoomus ja rkp ovat eniten myönteisiä Suomessa. Esim. taannoin kansanedustaja Kimmo Sasi jo antoi lausunnon, jossa hän puolsi vesivarantojemme myyntiä. Sittemmin tästä on oltu hiljaa.

Kepu hoitaa omaa tonttiaan. Tuulimylly-Pekkarinen elinkeinoministerinä alusti kaivannaisteollisuuden etuja. Hän toisaalta hoiti sen, että Lemmenjoella pienkaivuutoiminta loppuu.

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Kenellä olisi kompetenssia avata Talouselämälehden artikkelissa mainittujen suomalaistutkijoiden tausta?
Siis se, mitä nämä tutkijat tiedeyhteisössä edustavat.

Matti Adolfsen

Eurooppalainen kansalaisaloite TTIP ja CETA sopimuksia vastaan kerää allekirjoituksia, komission vastustuksesta huolimatta. Vaaditut miljoona nimeä on jo melkein kerätty tässä syksyn mittaan.

EU-kansalaisaloitteen erityispiirteenä on, että vähintään 7:stä maasta pitää saada tietyn kynnyksen ylittävä äänimäärä. Kuukausi sitten ainakin kolmessa maassa tämä kynnys oli ylitetty, mutta Suomesta vaaditut 9750 ääntä oli reilusti alle puolivälissä. Aloitteen voi allekirjoittaa osoitteesa:

http://stop-ttip.org/allekirjoita/

Juuso Paaso

Hyvä että tätä pidetään esillä. Tutkijoiden julkilausuma on jo toukokuulta. Mandaatti on sittemmin julkistettu ja sen voi lukea täältä: http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-11...

Lisäksi suosittelen asiasta kiinnostuneita perehtymään SAK:n kannanoton ensimmäiseen ja toiseen lukuun: http://www.sak.fi/aineistot/julkaisut/esitteet-ja-...

Käyttäjän AskoGabrielTuurna kuva
Asko Tuurna

Nämä professorit ovat vasemmistolaista roskaväkeä, joille on luotu poliittiset suojatyöpaikat julkiselta sektorilta, suomalaisten tulisi saada tietää mihin heidän verorahojaan hassataan. Montaa heistä voi kuvailla termillä uusmarxilainen. Tässä hieman infoa esim. Heikki Patomäestä:

http://liberalismi.net/wiki/Heikki_Patom%C3%A4ki

Jyrki Paldán

No nyt kun noinkin puolueettomasta, ideologiavapaasta ja kiihkottomasta lähteestä kuin liberalismi.net löytyy mielipideteksti niin kai se on pakko uskoa.

Ei sinänsä kyllä yllätä että tuollaisellekin demokratianvastaiselle inkvisitiolle on lähdetty. Kommentoihan markkinaliberaalinen CATO-instituuttikin jo ajat sitten että Euroopassa on valtavia ongelmia. Sen mukaan Saksan ja Ranskan hallitukset ovat katastrofaalisessa tilassa, koska ne eivät voi tehdä päätöksiä kansan enemmistön tahdon vastaisesti ilman että maassa syntyy ongelmia. Tuohon demokratianvastaiseen jatkumoon TTIP investointisuojineen sopii kuin nokka päähän. Onhan se nyt huutava vääryys että kansa saa demokraattisesti päättää omasta luonnonsuojelustaan, työlainsäädännöstään ja muusta sisäpolitiikastaan. Tuon hirveyden takia monen varakkaan pääomatulot ovat pienemmät kuin ne voisivat olla!

Rauno Partanen

Ehhehe. Tuoltako kaivat perusteet sijoitussuosituksillesikin?

Amispohjalta professorien mollauksessa saattaisi olla kenties pientä peniskateutta havaittavissa?

Suomalaisten verorahoja on hassattu esim. Kreikan kautta Yhdysvaltalaisille investointipankeille ja kohta TTIP:n myötä voidaan vaihtaa kansallislauluksi Banaaninlastaajan laulu.

Mutta mitäs pienistä, kunhan voi amispoijaat treidata.

Käyttäjän MikaKovin kuva
Mika Kovin

Huh huh, onpa meillä vasemmistolaista väkeä yliopitoille päässyt kai sitten ihan "ilman ansioitaan". Mikähän onkaan valintaprosessi, jossa "vasemmistolainen roskaväki" on valloittanut jopa 49 proffan paikkaa?

Ei taida olla aihetta enempään, kun jokainen näkee, mitä suuntausta Asko itse edustaa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Vapaakaupan hyödyt ovat täysin imaginaarisia. Kansainvälisen työnjaon hyöty realisoituu silloin kun on niukkuutta. Elämme yltäkylläisyydessä jota häiritsee vain energia omavaraisuuden puute. Ttip sopimus on puhdasta ideologian innoittamaa ahneutta. Niin kuin vanha sanonta sanoo: Jos korttipöydässä et tajua ketä kusetetaan, niin se olet sinä itse.

Käyttäjän MauriJOHirvonen kuva
Mauri Hirvonen

Yhteinen asiamme on puolustaa isänmaatamme haureudelta ja asettaa itsemme asian yläpuolelle. Tehkäämme asioita oikein ja säilyttäkäämme oikean teon taito ja pyrkimys hyvään. Ihania asioita ja eteenpäin ... onni on sellainen tila, mitä ei sovi hukata vapaakauppasopimuksin.

Toimituksen poiminnat